lauantai 5. marraskuuta 2016

Kotona: Makuuhuone

Olohuoneen sisustuspostaukset ovat nyt hetken aikaa tauolla, sillä multa puuttuu muutama kaluste. Siirryinkin seuraavaksi makuuhuoneen kimppuun ja koska sängystäni riittää paljon juttua, kerron tässä postauksessa pelkästään siitä. 
I'm keeping a break from living room decoration posts, because I'm missing some furniture. Next I moved to decorate my bedroom and because my bed has quite a story to tell, this post is all about it. 


Mielenkiintoisin omistamani tavara on antiikkisänkyni, joka on sekin isovanhemmiltani peritty. Isän puoleinen sukuni on Karjalasta (luovutetuilta alueilta juurikin, Salmista) ja tämän sängyn on paikallinen kyläseppä takonut joskus 1800-luvun lopussa. Se on aikanaan ollut tosi hieno keksintö, matkasänky, jonka saa keskeltä taitettua kasaan. Kapistus tosin painaa järkyttävästi ja sen muuttaminen on raavaiden ihmisten hommaa, vaikkei se juuri vie tilaa muuttokuormassa - sen saa kasaan taitettuna kätevästi pohjimmaiseksi. 
The most interesting thing I own is my antique bed, which I inherited from my grandparents too. My dad's family came from Karjala (from those parts that Finland lost to Russia in war; my grandparents were evacuees) and local blacksmith made this bed in late 19th century. In time this was pretty neat invention because this can be put together, end to end, and it's easy to travel with because this doesn't need much space in load. But bed weighs a ton and moving this thing is not for the weak. 


Sänky oli joskus pätkitty sillä se ei mahtunut tupaan sisälle, mutta isä ja setäni kaivovat sen nuorina poikina aitan alta, jonne se oli jätetty unohduksiin ja hitsasivat sen takaisin kasaan. Muistan lapsuudestani, että tämä oli mummolassa vierassänkynä ja siellä nukuinkin tässä ekaa kertaa. Mummo kertoi, että sängyn päädyissä on aikanaan ollut hienot tyynyt ja toppaukset koristetupsuineen, mutta ne ovat ajat sitten kadonneet. Tätä on kenties käytetty aikanaan perhesänkynä: koko perhe mahtui sänkyyn, kun nukkuivat istuallaan päätyjä vasten.
Bed was once cut in half because it did not fit to room (or hut more precisely) and left under the storehouse, forgotten. But my dad and uncle dug this up when they were young and welded the bed back together. I remember that this served as guest bed at my grandparents and as a kid I slept in this for the first time. Grandma told me that this had beautiful pillows and soft fillings on the ends with pompoms and stuff, but they got lost ages ago. I think that maybe this was once family bed: whole family fit in bend when they slept in sitting position against the ends. 


Mua varten iskä teki tähän uuden pohjan laudoista, ja patja uusitaan nyt toista kertaa. Tähän ei harmi kyllä oikeen saa mitään hyvää, modernia joustinpatjaa muuten kuin teettämällä - sängyn mitat ovat 106x200cm, joten ainoa edes jollakin tavalla kukkarolle sopiva vaihtoehto on mittaansa leikattu vaahtomuovi. Onneksi itse pidän jämäkästä patjasta, ja tässä on ollut mukava uinailla jo 8 vuotta. Ensimmäisen viikon kyllä näin painajaisia, mikä ei ehkä ole ihme - vanhoilla, historian omaavilla tavaroilla on joihinkin ihmisiin sellainen vaikutus ja etenkin sänky on jotenkin niin henkilökohtainen esine, etteivät kaikki nuku mukavasti edes viiden tähden sviitissä. 
Dad made me new bottom from boards and I'm now getting a new mattress for the second time. Unfortunately I can't get a proper modern mattress with springs, because dimensions of the bed are 106cmx200cm. So only option that doesn't cost too much is foam rubber mattress cut in that size. Luckily I like sturdy mattress, and I've slept comfortably in this for 8 years now. For the first week I had nightmares though but no wonder because bed has it's history. And bed is so personal thing that some of us can't sleep well even in 5 stars hotel suite.  


Sekä isoisoisäni että mummoni ovat maalanneet sänkyä, joten tässä on ihana patina: vihreää, kultaista ja alkuperäistä, tummaa metalliseosta. Tämä on kaikesta omistamastani tavarasta mulle ehdottomasti rakkain. Jos joskus tulen niin vanhaksi, ettei selkäni enää kestä vaahtomuovilla nukkumista, tästä tulee hieno sohvan ja vierassängyn yhdistelmä olohuoneeseen. Selvää on se, että tämä on minulla kuolemaani asti tai elämäntilanteen muuttuessa siirtyy suvussa seuraavalle. Tälle on itse asiassa jo päätetty seuraava perijä. 

My great-grandpa and my grandma had painted the bed, so this has lovely patina: green, gold and original, dark alloy. For everything material I own I love this the best. If someday I'm so old I cant sleep on the foam anymore, I'll place this as a sofa and guest bed in living room. But for sure I'll have this until the day I die or in tricky life situation this moves along to next in family. Actually the new heir is already chosen. 

8 kommenttia:

  1. Ihan mahtavaa että on tuollainen huonekalu, jolla on oikeasti historiaakin. Ei ihan mitään perus ikeatavaraa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Pidän itseäni tosi onnekkaana, kun haltuuni on päätynyt hienoja, vanhoja esineitä :)

      Poista
  2. Voi kun olet onnekas omistaessasi noin mahtavan huonekalun! Ihan mieletön tarina, historia ja ennenkaikkea minkä näköinen sänky on! Kerrassaan upea! ^_^ <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustakin on ihan mahtavaa, että kohdalle osui tällainen tapaus. Ei sitä kovin moni nuku viktoriaanisessa sängyssä! :D

      Poista
  3. Siisti kun mikä! Koukerot = <3
    Täällä on kanssa Karjalansukua isän puolelta ;) Mulla on yksi isoisoisän vitriini tallella, jonka olen entisöinyt, mutta se ei ihan näin hieno ole :p

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noi koukerot on tosiaan ihanat, on sepällä varmaan ollut hauskaa noita takoessa. Tervehdys vain, evakkojen jälkeläisiä tuntuu olevan siellä täällä! En kyllä kovin montaa tunne. Musta on siistiä että osaat itse tehdä noita entisöintijuttuja, itse en osaa. Kiinnostaisi kyllä!

      Poista
  4. That's a beautiful bed and really interesting that it's handy me down.

    VastaaPoista