torstai 25. elokuuta 2016

Wannabe - Haluatko taiteilijaksi?

Työkuulumisia välillä! Honkalinnan kesäteatteri palkkasi minut puvustamaan vuoden 2016 näytelmän, joka tunnetaan nimellä Wannabe - Haluatko taiteilijaksi. Ensi-ilta oli 3.7 ja näytökset päättyivät elokuun alussa. Kyseessä on amatööriteatteri, joka toimi tänä vuonna 11. kertaa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun puvustamiseen palkattiin ulkopuolista apua, joten tietenkin tämä oli mulle sellainen näytön paikka :) Välillä kieltämättä jännitti, mutta meillä on niin mahtava työryhmä, että se auttoi asiassa kummasti. Yhteistyö ohjaajan ja tuottajan kanssa sujui vaivattomasti ja näyttelijät ovat tosi rentoja. Musta tämä projekti oli tosi opettavainen ja hauska sen takia, että opettelen omaa tapaani tehdä teatteripuvustusta ja haen omaa tyyliäni. Ja paljon tässä tulikin opittua! 
I'll tell you about my work now! The summer theatre of Honkalinna performed a play, Wannabe - haluatko taiteilijaksi, and they hired me as their costumer. The show is on Finnish of course. The premiere was on 3.7 and the last show was at the beginning of August. Honkalinna is an amateur theatre, and this years play was eleventh they have ever presented, and this was also the first time they hired costumer. So of course this was pretty exciting for me :) I was nervous sometimes, of course! But our working group was awesome, so that helped a lot, everyone is so nice. Co-operating with producer and director went smoothly and actors are cool. I think this project was very instructive and fun because I'm learning how to make theatre costuming and looking for my own style for professional working. And I learned a lot!

Ritu's sister, Impi and Johanna's muse, the white rabbit 
Johanna's baby and hipster from Wannabe team, Lulu
Koska näytelmä oli moderni, hoidin puvustuksen isoilta osin kirpputoreilta, pukuvuokraamosta ja näyttelijöiden omista vaatekaapeista. Muutaman vaatekappaleen ompelin ihan itse: Lulun sinisen hameen, vauvan lappuhaalarit ja jäniksen liivin, sillä sopivia en valmiina löytänyt. Luonnollisesti tein vaatteisiin paljon korjaustoimenpiteitä: kavennuksia, lyhennyksiä, nappien vaihtoja ynnä muuta pientä ehostamista. Vaikein hahmoista oli Impi, sillä en meinannut millään löytää sopivan väristä jakkupukua sopivan kokoisena. Lopulta se oikea onneksi käveli vastaan kirpputorilla, ja olen valintaani erittäin tyytyväinen. Opin projektin aikana sen, että olen ihan kauhea perfektionisti! Kun olin iskenyt hahmon lokeroon ja muodostanut puvustuksesta tietyn kuvan, en halunnut tinkiä siitä enää yhtään ja tuntui tosi pahalta jos joutui joustamaan jostakin, oli asia sitten miten pieni tahansa. Loppua kohden opin kyllä rennommaksi, ja jos pääsen vielä joskus puvustamaan, osaan varmasti ensi kerralla olla heti alussa rennompi. Sillä vaikka on tärkeää tehdä työ hyvin ja ammattitaidolla, ei täysi joustamattomuus ole hyväksi. Siitä menee vaan yöunet.
This play was modern one, so mostly I collected costuming from flea markets, costume rental store and from actors own closets. I also sewed few garments myself: Lulu's blue skirt, baby's overalls and rabbit's vest, because I could not find proper ones ready-to-go. Of course I made lots of redressing and made clothes fashionable for the play: narrowings, shortenings, changing buttons and stuff. I think the hardest character was Impi, because it took lots of time to find a proper jacket suit. Luckily I ran into The One, and it's perfect! Through this project I learned I'm such a perfectionist. When I had made certain image of character, I just did not want to dress the character any other way and I felt so bad if I had to change something, no matter how small thing it was. Near the end I fortunately made my way closer more relaxed working spirit, and if I ever am so lucky that I get to costume again, I'm sure that next time I'll be more casual from the beginning. Because even though it is important to make your job properly and professionally, you can't win if you won't be flexible at all. You'll just catch insomnia. 

Vincent is selling potatos to Esko, while he's in toilet...
The funniest thing I learned during this process is the whole name of Pablo Picasso! He is actually Pablo Diego José Santiago Fransisco de Paula Juan Nepomuceno Crispin Crispiano de los Remedios Cipriano de la Santisima Triniad Ruiz Blasco y Picasso. I heard his name so many times that I really remember it :D But anyway, he's here with his lover and muse, Dora Maar.
Näytelmä kertoi Wannabe-taidekilpailusta ja kolmesta taiteilijanaisesta, jotka siihen osallistuvat. Niin. ja Eskosta, aivan tavallisesta miehestä tuolta maalta, joka hoitelee lehmiään rauhassa. Teoksen teemana oli surrealismi, ja siinä sattui ja tapahtui - se oli samaan aikaan yllättävä, mielikuvituksellinen, hauska ja viihdyttävä. Olemme kuulleet moneen kertaan seuraavan lauseen: "Tämä on hyvin epätavallista kesäteatteria, mutta älyttömän hauskaa sellaista!" Ensi-illassa tunnelma oli mahtava, sillä olen katsonut lähes kaikki harjoitukset yleensä itsekseni ja kenraaliharjoituksessa oli hyvin pieni yleisö, joten teos isomman yleisön edessä tuntui aivan erilaiselta kaikkine nauruineen ja väliaplodeineen. Heli korosti Catsin aikaan sitä, että tämän työn parhaita puolia on se lopullinen hetki yleisön kanssa, ja en voisi olla enempää samaa mieltä.
Wannabe- haluatko taiteilijaksi tells about art competition and three artist women who take part in Wannabe. Oh yeah, and it tells about Esko too - he's an ordinary guy living at country with his cows. Main theme of the play is surrealism, and there sure happens a lot - it is surprising, imaginative, fun and entertaining. We have been told that this is definitely not traditional summer play, but it's a fun one! It was fantastic at the premiere, because I've watched almost every one rehearsal and there was very small audience at the dress rehearsal too, so the play felt completely different with bigger audience and all those laughs and applauses. When I worked with Heli (my favourite costumer and my former boss, actually she linked me to Honkalinna too!) on Cats the musical, she emphasized that one of the best parts in this job is the final moment with the audience, and I SO agree! 

Esko cooked potatos for our heroines: Ritu (left), Vonna and Johanna. 

Minotaurus-priest, Vonna and Picasso in action during Vonna's art crisis.
Mun työni päättyi käytännössä ensi-iltaan, ja olen taas onnellisesti yhtä kokemusta rikkaampi. Toki olo tuntui tosi haikealta railakkaiden ensi-iltabileiden jälkeen ja myös viimeisen näytöksen jälkeen, sillä nyt yritän vain etsiä asuntoa Tampereelta ja siinä sivussa keksiä töitä, eikä päiviäni täytä työ josta niin pidän. Opin tämän projektin aikana paljon uutta taiteesta, puvustajan roolista, erinomaisen työilmapiirin merkityksestä sekä vähän itsestänikin. Katsotaan, mihin soppaan seuraavaksi isken lusikkani elämässä! 
My work ended on premiere, and I am happy to say that I have once again earned something. Of course I felt sad after lively premiere party and after last show, because now I'm just trying to find apartment from Tampere and new job, and my days are not anymore filled with job I love. I learned a lot during this project - from art, role of the costumer, sicnifigance of excellent work atmosphere and a little about myself too. Let's see what I'll do next in life! 

4 kommenttia:

  1. On todella mahtavaa kun pääsee oikein kiinni omaan työhön ja mitä rakastaa, toivottavasti löydät uusia hienoja projekteja. Catsin jälkeen on varmaan vaikeaa ylittää rimaa! :D
    (PS herranjestas Picassolla on pitkä nimi, huhhuh!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cats oli tosiaan melkoinen projekti! :D Eihän toista vastaavaa varmasti koskaan tule vastaan. Mutta tällä on erityisasema sydämessäni siksi, että tämä oli ensimmäinen oma puvustukseni. Hahmot olivat tosi mielenkiintoisia ja pidin teoksesta, joten puvustus oli hurjan hauskaa! :)

      Poista
  2. Oh, kuulostaa niin siistiltä! Aika iso vastuu, mutta selvisit näköjään enemmän kun kunnialla! *Taputtaa karvaisia käsiään* :) Tuo on kyllä selkeästi sun juttusi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli kyllä tosi hauskaa! :D Puvustuksessa oli yhteensä 17 hahmoa, joten tekemistä kyllä riitti. Joukossa oli kyllä monta sellaista, joille löytyi vaatteet melkein suoraan näyttelijältä itseltään :)

      Poista