keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Tulee tänne ja paukuttelee henkseleitä

Kohti kesää ja helmoja! Ei sillä, käytän hameita ihan vuoden ympäri, koska isojen helmojen alle mahtuu paljon enemmän vaatetta kuin housujen alle ja monet kerrokset pitävät jalat lämpiminä. Mutta nyt kun olen saanut vähän energiaani takaisin, täytyi varautua kesään uudella hameella :)

Into the summer and skirts! Well, I always use skirts or dresses, because you can use lots of warm clothes under wide hems in winter. But now I've had some of my energy back, so I just had to make new skirt :)


Omistan edelleen melko vähän vartalonmyötäisiä vaatteita, joten halusin tehdä yhden luottovaatteen. Arkisen mutta veikeän, jota saisi asustettua oikeastaan mihin tyyliin tahansa. Mulla on tän varalle jo steampunk-tuumiakin, mutta koska miimikot on jees niin tänään päätin näyttää sellaiselta.

I don't own lots of figure-hugging clothing, so I wanted to make one favourite garment. Something that is everyday but also funny enough to coordinate just about every style I prefer. I'm already having steampunk plans for this, but I love mimics so I decided to looke like one.


En ole ennen tehnyt trikoohameita, joten tämä kerta meni opettelun piikkiin. Kankaan sain Catsin jäämistöstä, erinomaista paksua, napakkaa neulosta. Kaavan teko oli kyllä yksinkertaista ja lopputuloksesta tuli vallan hyvin istuva, mutta tein typerän mokan muotokaitaleen kanssa. Päätin tehdä muotokaitaleen joka ulottuu alalantiolle asti, sillä se antaa lisätukea vatsalle. Olen ei-joustavien kankaiden kanssa tottunut tekemään vuoritukseen säästöratkaisuja, eli käyttämään vähemmän kangasta ja unohtamaan taitteelta leikkuut. Olisi vaan kannattanut leikata tämän hameen muotokaitaleen etu-ja takakappaleet taitteelta, sillä ylimääräiset saumat kuultavat kankaasta läpi. Ja tietenkin älysin sen vasta sitten, kun hame oli nappeja myöten valmis :D Perkele. No, pidän vaan huolen siitä että se ärsyttävä saumuriommel on aina silitetty tiukasti yhteen suuntaan, niin kykenen kyllä elämään asian kanssa. Lisäksi ei olisi kannattanut ommella leikkaussaumoja (kuvasta ei ehkä näy, mutta hameessa on etusivu- ja takasivusaumat) saumurilla, sillä näin paksussa kankaassa saumuriompeleet eivät oikein tahdo asettua vaan sivut menevät herkästi ruttuun. Auki silitetty ja tikattu yhdyssauma olisi ollut parempi ratkaisu. Onneksi sain saumat asettumaan edes vähän tikkaamalla ne yhteen.

I've never made knit skirts before, so this time was just practicing. Making the pattern was very simple and I like the result, but I made a stupid mistake with facing. I decided to make facing that reaches my hips, because it gives extra support to stomach area. I'm always cutting fabrics cost-effectively, especially linings and facings, so I placed seams to middle front and middle back pieces of facing. Wish I didn't do that, because seams are visible under stretchy fabric. So annoying! But I can live with it. Also I shouldn't use my overlocker for seams, because fabric is so thick that narrow overlock stitch just doesn't like to sit where it should. I ended up top-stitching the layers to each other, and that helped a bit.


Seuraavan trikoohameen kanssa olenkin sitten viisaampi :) Tästä tuli niin hauska, että taidan haluta lisää samankaltaisia. Mun tyyli elää nyt jotain murrosvaihetta. Olen ehkä vähän kyllästynyt pelkkiin hörhelöihin ja haluan jotain erilaista. Lolitasta on tullut mulle rakas harrastus ja olen viimeiset 12 vuotta tai jotain ominut tyylistä elementtejä arkipukeutumiseeni, mutta nyt haluan sen rinnalle jo jotain päinvastaista. Ehkä oli aikakin :D Olen sitä mieltä että tyylin kuuluukin elää ja muuttua, en ole sellainen ihminen joka haluaa näyttää koko ikänsä tismalleen samalta. Mua miellyttää tällä hetkellä eniten steampunkin lisäksi sellainen perus hc-tyyli, revittyjä kledjuja, mustaa farkkua ja sen sellaista. No, ainahan se on ollut sydäntä lähellä sattuneesta syystä :) Itse asiassa olen lopultakin rakentamassa ensimmäistä nahkaista niittirotsiani, siitä juttua ensi kerralla!

I'll manage better next time :) This turned up so neat that I think I want more garments like this. My style is now slowly changing. I think I'm little bored with ruffles alone and want to wear something different. Lolita is a dear hobby of mine and the past 12 years or something I've been adding elements to my normal style from lolita fashion, but now I want something opposite. At last :D I think that style should live and change, and I'm happy I don't always look like exactly the same. Right now I like most steampunk and the usual harcore style, with torn clothes and black denim and stuff. Well, I've always liked it :) Actually I'm now working with my first leather stud jacket, I'll tell about it next time!


Mitäs muiden maaliskuuhun?

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Ouncen teetilaus

Vuoden alussa tilasin uuden erän herkkuteetä Ouncesta, viittä eri laatua. Tällä kertaa uskaltauduin kokeilemaan myös kahta vihreää laatua. Mähän kuulun vihreän teen vihaajiin :D Ne ei ikinä maistu millekään, ellei lasketa yhtä kokeilemaani Ouncen laatua nimeltä Shao Linin kahdeksan aarretta. Se oli oikeasti hyvää, joten Minzan juotettua sitä mulle päätin, että ehkäpä Ouncen vihreät laadut ovat edes kokeilemisen arvoisia. Kyllähän myös musta-vihreä tee nimeltä Idän pikajuna oli osoittautunut niin hauskaksi juurikin sen vihreän kevyen osuuden vuoksi, että arvoin kaksi herkullisimman kuuloista vihreää teetä Ouncen nettipuodista.


Lolita
Mustaa teetä, appelsiinin kuorta, ruusun terälehteä, saflorkukkaa ja ukontulikukkaa. Tämä on herkkua! Maku on erittäin kukkainen, tunnistan suosikissani Ho Chili Minh- teessäkin maistuneen saflorin. En ennen teekokeilujani tiennyt miltä saflor maistuu, mutta nyt kyllä tiedän! Aika kevyen oloinen, mustaksi teeksi todella raikas.


Luminen inkivääri
Sekoitus vihreitä teelaatuja: vihreä Sencha, Pai Mu Tan, Männyn Neula, Lung Ching, Vihreä Jasmin. Gunpowder sekä Chung Lou. Mausteena inkivääriä, anista, vadelmaa, neilikkaa sekä mustaa pippuria.
Noniin... tämä maistui juuri siltä kuin vihreät teet kohdallani aina: keitetyltä vedeltä, joka on vähän kitkerää. En tajua D: Tuoksuu tosi hyvältä, vadelma päällimmäisenä. mutta makua ei ole ollenkaan. Vika on aivan varmasti minussa ja vammaisessa makuaistissani, koska muut ovat tätä hehkuttaneet. En edes kuvannut tätä, sillä lahjoitin teen suoraan Haille.

Kerran Mexicossa
Teelaatuina vihreä Gunpowder, Genmaicha, vihreä Darjeeling, Jasmin Chung Hao, Chung Luo, Pai Mu Tan ja Chung Mee. Mausteena inkivääriä, mansikkaa ja chilipippuria.
Ensimmäisen vihreän jälkeen odotin taas karvasta pettymystä, mutta tämähän oli ihan jees! Chili polttelee mukavasti suussa. Hauska myös jääteenä. No, kauhean mietoahan tämä on, mutta maistuu edes joltain.


Rion karnevaali
Tämä oli poistuva tuote alehinnalla, jonka tiedot ehtivät jo hävitä nettikaupasta. Mutta tämä on vihreän ja mustan teen sekoitus, joka on maustettu marjoilla. Olisikohan mansikkaa ja vadelmaa ainakin. En yhdessä välissä voinut sietää vahvasti marjaisia teelaatuja, johtuen pussitreetraumoista (tiedätte kyllä ne ällöt marjapussiteet). Mutta tämä kyllä maistuu, ei yhtä hyvää kuin saman henkinen Britannia, mutta vihreästä teestä johtuen kevyempi vaihtoehto.


Venetsian ruusu
Mustaa vietnamilaista teetä, ruusun nuppuja ja vaniljaa. Vanilja on tässä aika selkeä maku, ruusuja voi havaita tuoksussa. Teelaatu on voimakkaan ja hyvän makuinen, eikä siitä jää esimerkiksi Ceylonin tapaan kovin vahvaa ja pistävää jälkimakua. Voin kahden kokeilun perusteella todeta, että pidän vietnamilaisesta mustasta teestä :)


Pakko se vaan on todeta: olen niin gootti, että haluan teenikin mustana. Jos jopa Ouncen vihreät teet ovat mielestäni liian mietoja ja "meh" verrattuna mustaan, on ehkä järkevämpää vaan keskittyä mustan teen moniin eri laatuihin. Sillä niitähän riittää! :)

Tähän mennessä Ouncen suosikkejani (ostaisin uudelleen) ovat nämä: 

Ho chili Minh
Idän pikajuna
Mummon piirakka
Britannia
Irish whiskey
Lolita
Venetsian ruusu

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Elossa

Ihan aluksi meinasin tässä nyt sanoa, että en ole voinut hyvin. Työprojektin loppuminen oli vähän turhankin kivuliasta. Noin kuukauteen en tuntenut, että elämälläni on mitään tarkoitusta, etten edes halua tehdä enää mitään ja mikään ei kiinnosta. Unelmani, toiveeni ja intohimoni kohteet tuntuivat täysin tyhjiltä - en rakastanut enää mitään. Tahdoin vain sulkea verhot piteneviltä päiviltä ja auringonvalolta ja heristää elämälle maailman isointa centeriä. Osansa on kyllä myös keväällä. Kuulun niihin omituisiin jotka saavat kaamoksesta ja pimeydestä ja kylmästä vain lisää virtaa riekkua, mutta jotka masentuvat lisääntyvästä valosta ja kesäajan uhkaavasta lähestymisestä. Mun aikani on aina talviaika, ja joka maaliskuisen kellojen siirtämisen jälkeen olen suunnilleen yhtä hyväntuulinen kuin nukkuva lohikäärme, jota potkaistaan persuksille. Unirytmini menee sekaisin noin kolmeksi kuukaudeksi, auringonvalo sattuu ja viiltää silmiä ja tuntuu että näivetyn kaikkien muiden kukoistaessa. Tässä on vielä hetki kesäaikaan siirtymiseen, mutta jokakeväinen masennuskausi on jo astunut kynnyksen yli. Hyi olkoon ja FML. 


Mutta mitä kurjempi olo, sitä enemmän huveja. Kieltäydyin lukittautumasta kotiin ja yritin keksiä edes pieniä ilonaiheita. Työttömänä ei ihmeisiin tietenkään pysty, mutta edes johonkin: baari-iltaan selvinpäin (Catsin jälkeen tuli myös dokattua muutamaan otteeseen, mutta se tuntui niin tyhjältä että päätin pistää hommalle stopin ennen kuin alan ryömiä pulloon joka ilta), koreasti asustautuneena ja pilkkuun asti tanssien. Tai pellilliseen marenkia ja kupilliseen teetä. Tai vaatekaapin naaraukseen ja vanhojen vaatteiden tuunaukseen ja uudistamiseen (erittäin terapeuttista). Tai Tampereen reissuun halvoilla bussilipuilla!

Kävin tapaamassa Haita ja nettituttua, joka kutsui mut kotiinsa pelaamaan lautapelejä ja muuta hauskaa. Reissuuni mahtui Minetin jäätelöä...


...kirpputorilta löytämäni kengät...


...vähän lisää jäätelöä...


...punk lolitaa...


...ja Jamma!


Olen aavistuksen kade tuttuni pelikokoelmasta. Pelattiin ekana Tash-Kalaria joka oli hauska, mutta toi kaappi vei kyllä voiton. Ihana tuulahdus ysäriä ja pelihalleja! Siis mä rakastin pelihalleja, joissa muistan pelanneeni ajopelien ja flipperien lisäksi Pac-Mania ja muita arcadeja. Iskää taisi kaduttaa että opetti tyttönsä hakkaamaan flipperiä, sillä aloimme pikkusiskon kanssa vinkua taskurahaa aina kun sellaisen näimme. En ole nähnytkään niitä juuri ollenkaan ysärin jälkeen, mutta yhtäkkiä Lahden baareihin alkoi ilmestyä niitä. Jotkut valittavat rauhallisen iltapäiväkaljahetkensä muuttumisesta perin äänekkääksi, mutta flipperien kilinä ja kolina ja pauke on musiikkia korvilleni. Tuo Jamma sisältää 100 retropeliä, joista kokeilin muutamaa. Mieleen jäi erityisesti Nightmare (zombeja ja tasohyppelyä) ja sellainen tetriksen tapainen värikäs pudottelupeli. Ai oliko mulla ees helvetin hauskaa? :D No, ei kai voi mennä huonosti kun uusi kiva tyyppi ja pelejä! Masunkin sai täyteen Pancho Villassa. Mmh.

Ja mitä muihin pieniin ilonaiheisiin tulee, niin 1) rakastan hiuksiani just nyt! Pixie taipuu nätisti tällaiseksi.

2) olen puuhastellut lolitan parissa. Lisäsin harmaaseen lohikäärmemekkooni pitsiä, helminauhaa ja lohikäärmekilluttimen. Ja koska jokin pääkoriste pitää olla, askartelin foamista sarvet. Lolitassa näkee paljon yksisarvisia, merenneitoja ja muita taruolentoja, joten mukaan mahtuu lohikäärmeitäkin!


3) koska mekkojen modaaminen on oikeasti aika kivaa, kävin seuraavaksi tyttökallomekkoni kimppuun. Se on aina tuntunut vähän lyhyeltä ja olen jo kyllästynyt halterneckiin, joten lisäsin röyhelön, pitsiä ja uudet olkaimet. Nyt kelpaa! 




4) kävin pari viikkoa takaperin Tirran punklauantaissa. Oli kivat kemut! Oon yleisesti ottaen enemmän hooseenaisia, mutta nää kaikki on tosi jees.




Et kyllä tää tästä, ehkä pahin on jo ohi. Toivon ainakin niin.