perjantai 4. huhtikuuta 2014

Työminä

Omasta työstäni kertominen on vähän mietityttänyt, onhan kyseessä aika henkilökohtainen asia. Mutta koska minulla on maailman paras työpaikka, päätin esitellä sen teille kaikille. Olen nykyään puvustonhoitaja ja Pilailupuodin täti.
Olen palkkatuella töissä Pukuvuokraamo Kostyymissa. Minut palkattiin helmikuussa, ja työ tulee kestämään 2 vuotta. Pitkittyneen työttömyyden jälkeen tämä tuntui aika uskomattomalta. Siis että sai töitä pariksi vuodeksi, ja vieläpä oman alan töitä, jotka ovat aina kiven alla. Hain työttömänä ollessani enimmäkseen kaupan alan töitä, ne kun olivat ainoita vaatetuspuolen lisäksi joihin taitoni riittivät. Olisin mielelläni ollut kassatäti tai muu sellainen, mutta no, työttömyysprosentti kotikaupungissani oli silloin Suomen korkein, joten oli ihan turha haaveilla mistään töistä ilman suhteita. Onneksi työttömyyshuolet ovat nyt pariksi vuodeksi!

Ankeuttaja tässä terve.
Kuva: Maria Loikala
Kostyymi on melkoisen ainutlaatuinen paikka. Meiltä löytyy vuokralle Suomen suurin valikoima kansallispukuja, eli useita kymmeniä malleja. Tarjoamme myös miesten juhlapukujen vuokrausta. Meiltä löytyvät frakit, smokit, tummat puvut ja pari sakettia sekä bonjour-pukua. Myös päällystakkeja, silinterihattuja frakin seuraksi ja muita juhlavia asusteita saa vuokralle. Suurin osa vuokraamostamme on kuitenkin pyhitetty erilaisille naamiais -, teatteri - ja tanssivaatteille. Teemoja on joka lähtöön: kauhu, vuosikymmenet (20-80-luvut), ammatit (poliisit, laivasto, lentäjät, papit, lääkärit, sotilaat...), prinssit ja prinsessat, eläinasut, historiallishenkiset asut (keskiaika, 1800-luvun tyyliset "herraskaispuvut" jne), eri maiden kansallispukuja (osa on tietääkseni ihan "aitoa" tavaraa, osa teatterikäyttöön tehtyjä), inkkarit ja länkkärit, baletti... Eikä pidä unohtaa pukuihin kuuluvia hattuja, solmioita, hansikkaita, vöitä, aseita, koruja, naamioita ja ties mitä, jotka täyttävät seinät. Erään arvion mukaan asuja on tuhansia, eikä se voi kovin kauas totuudesta mennä. Tuntuu siltä, ettei näitä opi sitten millään muistamaan ja tuntemaan läpikotaisin. Kerta toisensa jälkeen asiakkaat kaivavat jostain nurkasta asun, jota en ole ikinä nähnytkään :D

Leikin lumikuningatarta. Tuo viitta ei meinannut mahtua kuvaan ollenkaan! Ihan älytön viritys, hatunnosto sen ompelijalle, kuka sitten lienetkään.
Kuva: Maria Loikala
Mistä nämä kaikki ovat peräisin? Pukuvuokraamo on Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen omistuksessa. Osa asuista on Nuorisoseurojen aikanaan ostamia, tekemiä tai lahjoituksena saamia. Kesäkuussa 2013 joukkoon liiittyivät myös Kulttuuritoimiston puvut sekä nuorisoteatteri Timotein puvut. Meiltä lähteekin paljon vuokratavaraa yhdistyksille, kouluille, teattereille ja Suomen eri nuorisoseuroille. Suurin osa vuokraajista on Lahdesta tai lähikunnista, mutta kansallispukuja käydään kyllä ihailemassa kaukaakin. Jokaisella puvulla on oma tarinansa. Osa on teatterikäyttöön valmistettu, osa ostettu, jotkut saatu lahjoituksina ties mistä, osa taas ollut ammattikäytössä aikanaan.
Merkittävä työllistäjemme ovat yksityishenkilöt, jotka hakevat asuja kaikkiin kuviteltavissa oleviin juhliin: polttarit, penkkarit, vanhojentanssit, häät, halloween, vappu jne. Myös yrityksiä eksyy paikalle silloin tällöin, etenkin pikkujouluaikaan kävi kova tohina kun useampi firma päätti pitää 20-luvun teemaiset pikkujoulut.

Tämän ristin Pompadouriksi. Pompadourilla taisi oikeasti olla astetta isommat helmat ja vähemmän valkoinen peruukki, mutta puku on hauska.
Kuva: Maria Loikala
Samassa osoitteessa toimii myös Pilailupuoti. Hyllyssä on pieni määrä tavaraa, koko Piliksen valikoima on tilattavissa Kuusakoskelta. Peruukkeja menee eniten, joten niitä pidämme hyvän valikoiman hyllyssä. Lisäksi on naamioita, maskeerausvälineitä, hattuja, aseita ja muuta pientä, roikkuupa rekissä yleensä muutama asukin.

Charleston vauhdissa.
Kuva: Maria Loikala
Mikä oma roolini on? Virallinen tittelini on puvustonhoitaja, ja siihen enin osa ajasta meneekin. Huolehdin pomoni ja satunnaisten harjoittelijoiden avustuksella vaatteiden pesuista, silityksistä ja korjauksista. Emme yleensä korjaa asuja mittojen mukaisiksi, mutta pieniä korjauksia tulee joskus tehtyä - nappien siirtoja, kuminauhojen kiristyksiä yms. 
Asiakaspalvelu on oleellinen osa työtä, ja hauskaa se onkin! Työssä pääsee käyttämään luovuutta, kun paikalle sattuu asiakas, joka on menossa naamiaisiin muttei yhtään tiedä mitä pukisi päälleen. Usein onnistun kyllä vain hämmentämään ihmispoloa, kun esittelen valtavaa valikoimaamme ja joskus ratkaisua joutuu etsimään pitkäänkin. Mutta vaivannäkö kannattaa, kun sen palkkana on tyytyväinen asiakas, joka saa heittää yhden murheen niskoiltaan. Jotkut ovat meiltä vuokratuilla puvuillaan saavuttaneet suosiota ja saaneet palkintoja illan parhaasta asusta. Näistä on aina hauska kuulla jälkeenpäin! 
Olen oppinut paljon miesten juhlapuvuista, en työt aloittessani tiennyt niistä mitään. Nyt kykenen hoitamaan sovitukset ihan itse. Kansallispuvut ovat sitten kinkkisempi juttu, sillä niitä on niin hirveästi. Mutta onneksi apunani ovat yleensä tietäväiset asiakkaat ja tietämättömän kohdalle sattuessa kirja, jossa on eri kansallispukumallit asusteineen. Olenkin niitä yrittänyt opiskella, mutta kovin hitaasti tuntuvat uppoavan päähän... Sekoitan eri puvut keskenään ja asiakkaat nauravat, kun olen ihan pihalla :D Mutta ehkäpä tästä vielä opin! 
Olen luonnolisesti tekemisissä Piliksen kanssa: otan vastaan tilauksia ja kyselen kaikenlaista tuotteiden saatavuudesta ja ominaisuuksista. 
Satunnaisesti toimin mallina asuille, viime vuonna tuli kuvattua eniten. Media-assistenttiopiskelija tekee meille kotisivuja, ja niitä varten hän kuvasi valtavan määrän pukuja. Sarakkeiden väliin sijoittelemani kuvat ovat hänen ottamiaan. Kiitos, Maria! Oli hauskaa, kaveritkaan eivät tunnistaneet minua kaikista kuvista :D 

Henkilökohtainen suosikkini: Tuima täti.
Kuva: Maria Loikala
Olen myös saanut kunnian valmistaa taloon uusia asuja. Vaikka meillä on niitä jo ennestään ihan hirveästi, toisinaan kaivataan jotain mitä ei ole. Valikoimme joukosta ne, joissa on eniten potentiaalia vuokrauskäytössä (ja joiden valmistukseen ei mene puolta vuotta) ja valmistamme ne. Asujen mitoitus on myös hieman ongelmallinen. Suurin osa puvuistamme on tehty melko hoikille ihmisille, jotkut ovat suorastaan todella pieniä. Viime vuoden puolella asuja kuvatessa (olin itse XL-malli) huomasin, ettei järkeviä, hyvännäköisiä isoja pukuja ole kovin montaa. Suurin osa on tehty teatterin lavalle: pitkiä helmoja ja muuta vaivalloista, ja joukosta puuttui ihan selkeästi sellaiset "leikkisät" puvut, joita myös paljon kysellään. Päätin parantaa tilannetta kykyni mukaan ja alkaa valmistaa pukuja, joissa on järkevä mitoitus. Kaikki eivät tule olemaan XL-kokoisia, mutteivat älyttömän pieniäkään. Hyvä esimerkki koko-ongelmista ovat vuosikymmenvaatteet. Osa niistä on siis ihan ehtaa tavaraa, todella vanhoja. Ja myös todella pieniä. Meillä ei ollut järkevän kokoisia fiftarihameita (niiden vyötärö on ehkä 60cm, eivät todellakaan mahdu S-kokoa isommille), joten päätin tehdä pari. Nyt hyllyssä on yksi 80cm vyötäröllä varustettu, joka venyy metriin asti ja tulossa on XXL-kokoinen hame, joka mahtuu itseänikin isommalle naiselle.
Tämä onkin mukava haaste vuokravaatteissa.  Niiden tulisi mahtua mahdollisimman monelle, olla hyvännäköisiä sekä kestää kaiken maailman rymyämistä ja vesipesua. En siis voi käyttää kankaita, jotka eivät kestä vettä, nyppyyntyvät henkäisystäkin tai valmistaa teräsluutettuja korsetteja tai yläosia. Jotkin asuista voi ideoida mahtumaan todella monelle, kuten kuminauhavyötäröiset hameet ja paidat, jotka kasataan vyöllä, mutta istuvissa puvuissa joudun valitsemaan jonkin koon ja tekemään asusta sen kokoisen. Onneksi niihinkin voi virittää nyörityksen tai shirringin, joka antaa edes vähän anteeksi, kuten myös käyttää hieman joustavaa kangasta. 
Paikan päällä on myös myynnissä itse tekemiäni asusteita. Esimiehilläni ei ollut mitään sitä vastaan, että näpertelisin hiljaisina hetkinä tavaraa myyntiin. Tämä onkin kiva kanava itsensä toteuttamiseen. Tuottohan menee tietysti Nuorisoseurojen hyväksi ja hintoihin lisätään alvit, mutta saan normaalia palkkaa tästä puuhastelusta. Valikoimassa on toistaiseksi pari chokeria ja kaksi tutua, mutta lisää (mm. minisilintereitä ja cameo-koruja) on tulossa. 

Tutu! Työharjoittelijat hemmotellaan meillä pilalle, pääsevät malliksi ja kaikkea. :D
Tähän mennessä olen tehnyt vuokrakäyttöön kansallispuvun paitoja (Ylä-Savo sekä Feresiä useamman kappaleen), kaksi merirosvopaitaa (naisille ja miehillä oma mallinsa), prinsessa Leian (puku on kuvattu, mutten ole vielä saanut kuvia. Voitte olla varmoja, että esittelen sen kunhan saan kuvat käsiini!), vihreän keijuhameen, Lumikin hameen (yläosa jo oli, nyt on koko Lumikki) ja viimeisimpänä Herttakuningattaren. Saanen esitellä: Ihmemaan valtiatar. Pukuun kuuluu mekko, alushame, röyhelökaulus, kruunu ja valtikka. Kaiken kruunua ja alushameen sydämiä (harjoittelijan ompelemia, kiitos Rosanie!) lukuunottamatta olen valmistanut itse. Kuvat: Anne-Mari Kuronen



OFF WITH HIS HEAD!
Tämä on oikein hauska puku. Oli selvää, että tästä tulee XL-asu, sillä Herttarouva ei ole mikään pieni nainen. 
Nähin tunnelmiin lopettelen tällä kertaa. Kotisivut löytyvät osoitteesta http://etela-hame.nuorisoseurat.fi/pukuvuokraamo (sivut ovat kesken, lisää kuvia tulossa.) Olemme myös Facebookissa: https://www.facebook.com/pukuvuokraamokostyymi

2 kommenttia:

  1. Oi että! Sulla on kyllä ihana työpaikka!

    VastaaPoista
  2. Niin on! ^^ Pitää ottaa tästä parivuotisesta kaikki ilo irti. Ps. Uusi piraattimekkosi on ihana.

    VastaaPoista