lauantai 27. heinäkuuta 2013

Mekkoja vuodelta 2012

Rakastan mekkoja! Ne kun käyvät arkeen tai juhlaan eri koordinaatioilla. Mieleeni ovat etenkin leveähelmaiset. Vaikutteita otan pukuhistoriasta, lolita-tyylistä ja pukeutumiseni kulmakivestä eli punkista.
Kaikissa näissä mekoissa on sama malli jonka suunnittelin yksinkertaisuutta, monikäyttöisyyttä ja valmistuksen nopeutta ajatellen. Yläosa on muokattu kaavalehden valmiskaavan pohjalta ja helma on suorakaidetta. Kaikissa mekoissa on selässä shirring, joka takaa paremman istuvuuden ja antaa hieman painonvaihteluita anteeksi. Pidän kovasti röyhelöistä ja pitsistä, mutta pyrin pitämään mallin melko yksinkertaisena. Tämä on printtikankaita ajatellen hyvä juttu, sillä en tahdo että hieno printti hukkuu pitsikasan alle. Käytän mekkojen alla aina alushametta nostetta antamassa, ja siitä syystä olen päätynyt vuorittamaan pelkän yläosan. Vuori antaa yläosalle ryhtiä, mutta helmassa se olisi aika lailla haaskausta - onhan alla aina tyllihame, joka pitää helman irti jaloista.
Tulen tekemään myös lisää samantyylisiä mekkoja kunhan on taas rahaa ihaniin kankaisiin. Teen jokaisesta hieman erilaisen yksityiskohdiltaan tai metsästän siistiä printtikangasta. Erilaisten kankaiden etsintä onkin yksi suosikkipuuhistani! Suomessa ei ole tarpeeksi hyviä valikoimia makuuni, joten tilaan printtikankaat ulkomailta.

Ensimmäisen mekon tein rokokoopukuani ajatellen. Pidin ystävilleni ensimmäiset rokokoobileet 2012, ja tietenkään en halunnut lähteä ryvettämään kallista ja hienoa pukuani baariin varsinaisten juhlien jälkeen. Pukua ei lisäksi voi pestä kovin helpolla, sillä etumuksessa on teräsluita. Päätin siis tehdä erikseen baarimekon, jossa olisi sama värimaailma ja joka kestäisi remuamista sekä konepesua. Siihen käytin Eurokankaan Perla-puuvillaa, joka on yksi peruskankaiden suosikeistani. Sitä kun ei tarvitse kutistaa ennen ompelua, ja se on ihanan helppohoitoista. Värejäkin löytyy omaan makuuni riittävästi.
Alunperin mekko oli erinäköinen kuin kuvassa, se oli ns. harjoitusmekko jolla testasin kaavaa ja mallia. Siitä kuitenkin tuli liian korkeavyötäröinen eikä se imarrellut vartaloani - vartalotyypilläni vyötäröä tulisi aina korostaa, muuten näytän 20 kiloa isommalta. Lisäksi olin tehnyt koristeiksi pitkittäisiä röyhelöjä, jotka eivät sitten valmiina näyttäneetkään hienoilta... Käytin kuitenkin mekkoa ensimmäisillä baarijatkoilla sillä aika loppui kesken, ja keväällä 2013 tein korjauksia hyvissä ajoin ennen uusia rokokoobileitä. Tein mekkoon kokonaan uuden, matalavyötäröisemmän yläosan, lyhensin helmaa ja pistin yläosan koristeet uusiksi. Päädyin yhteen yläosaa kiertävään röyhelöön, jonka keskellä kulkee musta koristenauha.


Seuraavana oli vuorossa lohikäärmemekko. Olin jo jonkun aikaa etsinyt lohikäärmeaiheista kangasta, joka ei olisi liian lällyä. Ikävä kyllä kaikki olivat lapsille suunnattuja pastellioksennuksia tai raskaita kiinanbrokadeja, jotka eivät sopineet suunnittelemaani kepeään kesämekkoon. Sitten törmäsin ebayssa ihanaan puuvillaiseen kankaaseen, jota oli pakko ostaa! Onneksi tein sen heti, sillä viikkoa myöhemmin kangas loppui. Printti on Timeless Treasuresilta. Nykyään se taitaa olla loppuunmyyty, olen törmännyt vain yhteen ryöstöhintaiseen Etsy-kohteeseen.
Päätin jättää koristelut yhteen suureen rusettiin ja siinä tein mielestäni viisaasti. Kuviot ovat niin isoja, ettei mekkoon kannattanut tunkea kamalasti sälää. Printti on ihana, mutta se aiheutti harmaita hiuksia yläosaa leikatessani. Kuvioita ei saanut mitenkään kohdistettua järkevästi saumojen kohdalta, vaan johonkin olisi aina jäänyt ei-kokonainen lohikäärme. Päätin siis unohtaa kohdistamisen kokonaan ja tyydyin leikkaamaan mahdollisimman säästeliäästi. Onneksi tein niin, sillä kangasta riitti mekon jälkeen vielä hameeseenkin.


Viimeinen oli tyttökallomekko, jonka tein pari kuukautta loharimekon jälkeen. Olin jo aikaisemmin löytänyt sopivan kankaan ebaysta, mutta heräsin ostamaan sitä vasta sitten kun myytävä määrä hupeni huolestuttavasti. Onneksi kerkesin väliin. Kankaassa on tyttöpääkalloja rusetteineen, poskipunineen ja pitkine silmäripsineen glitteröidyllä taustalla.
Mekko valmistui sopivasti ennen Weekend Festivaalia. Ja siellä kävi sitten ikävästi Skrillexin tahtiin pomppiessa. En ole ikinä ostanut huonolaatuista kangasta, mutta tämä on juuri sitä! Laukun olkahihna hankasi etumuksen pilalle keikan aikana, värit menivät aivan sekaisin. Se harmitti sitten niin vietävästi. Onneksi kangasta oli jäänyt reippaasti yli, joten tein mekkoon myöhemmin uuden etukappaleen. Ja sen jälkeen olen pitänyt mielessä, että tätä ei sitten käytetä olan yli-laukkujen kanssa. Koristeiksi laitoin kaksi rusettia. Tilasin kangasta saman määrän kuin loharikangasta (4 jaardia) ja tästäkin riitti myös hameeseen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti